Kulta, hopea ja platina

Jalometallit

Taigakorut valmistetaan jalometalleista; kullasta, hopeasta ja platinasta. Missään Taigakorun raaka-aineissa ei ole ihoa ärsyttävää nikkeliä, jota joskus löytyy halvimmista valkokultakoruista. Osaan koruista käytämme Lapin kullankaivajien löytämää hippukultaa, joka tulee meille Lapin perinteisiltä kulta-alueilta.

Jalometallikorut leimataan jalometalliasetuksen edellyttämällä tavalla nimi- ja pitoisuusleimoilla. Vuodesta 2001 lähtien vapaaehtoinen tarkastusleima eli “kruunuleima” lyödään koruihin erillistä korvausta vastaan vain asiakkaan pyynnöstä. Tarkastusleimattavat korut on lähetettävä Etelä-Suomeen Inspecta oy:n leimattavaksi. Tämä lisää jonkin verran korun toimitusaikaa ja valmistuskustannuksia.

Raaka-aineiden laadusta varmistumme hankkimalla ne luotettavilta toimittajilta, jotka takaavat toimittamiensa jalometallien puhtauden. Käytettäessä pitoisuudeltaan tuntemattomia jalometallieriä (esim. romukultaa tai Lapin kultahiekkaa), niistä lähetetään näyte Labtium Oy:n analysoitavaksi. Testin tuloksen perusteella voidaan laskea tarkasti vaadittava pitoisuus kultaseokselle.

Jalometallituotteiden lainmukaisuuden vaatimuksien valvonnasta vastaa Turvatekniikan keskus, jonka tarkastajat voivat ostaa liikkeistä pistokokein satunnaisia jalometalliesineitä tarkemmin analysoitavaksi. Taigakoru on tuotannossaan ja laadunvalvonnassaan sitoutunut täyttämään jalometalliasetuksen vaatimukset.

____________________________________________________________________________________

Kulta – Au

ominaispaino 19,3 g / cm³, sulamispiste 1063 °C

Kulta lienee ensimmäinen metalli, jonka ihminen on oppinut tuntemaan. Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa täysin puhtaassa muodossa. Puhdas kulta on väriltään kiiltävän keltainen, pehmeää ja helposti muokattavaa. Lisäksi se johtaa erinomaisesti sähköä eikä reagoi useimpien kemikaalien kanssa. Hapoista kulta liukenee vain ns. kuningasveteen (typpi- ja suolahapon seos). Käytännössä tämä tarkoittaa, että esim. maahan haudattu kultaesine säilyy vuosituhansia muuttumattomana, kun lähes kaikki muut metallit ovat samassa ajassa syöpyneet olemattomiin. Näistä ominaisuuksista johtuen kultaa, hopeaa ja platinametalleja kutsutaankin jalometalleiksi.

Hapettumattomuutensa ja hyvän sähkönjohtavuutensa vuoksi kullan merkitys on suuri esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa. Kultaa käytetään johdin- ja liitinteknologiassa, joilta vaaditaan suurta luotettavuutta. Puhdas kulta on liian pehmeää, jotta siitä voitaisiin valmistaa käyttöä kestäviä koruja. Korukullan lujuuden lisäämiseksi kultaan seostetaankin tietyissä suhteissa hopeaa ja kuparia. Haluttaessa kultaseoksen väriksi vaaleanharmaa (ns. valkokulta) seosaineena käytetään palladiumia.

Ennen kullan hienokultapitoisuuden yksikkönä käytettiin karaattia (K), joka tarkoittaa seoksen massan 1/24-osaa. Esimerkiksi18 karaatin kultaseoksessa on hienokullan osuus 18/24. Nykyisin sama pitoisuus ilmoitetaan promilleina eli massan tuhannesosina luvulla 750 – eli aineen massasta on 750/1000 hienoa kultaa. Tavallisimmin Suomessa käytetään 585 ‰ kultaa. Erityisesti vaativimpiin kivenistutustöihin käytetään mieluummin 750 ‰ kultaa sen helpomman muokattavuuden vuoksi. On hyvä huomata, että 750 ‰ kullasta valmistettu sormus painaa noin 15% enemmän kuin vastaavin mitoin 585 ‰ kullasta valmistettu, koska seoksessa on enemmän ominaispainoltaan raskasta kultaa.
____________________________________________________________________________________

Hopea – Ag

ominaispaino 10,5 g / cm³, sulamispiste 961,8 °C

Samoin kuin kulta, myös hopea on ollut tunnettua jo ihmiskulttuurin alkuajoista lähtien. Aluksi hopeaa pidettiin jopa kultaa arvokkaampana, koska se esiintyy puhtaassa metallisessa muodossa kultaa harvemmin. Myöhemmät runsaat hopeamalmilöydökset etenkin Amerikan mantereilla ovat johtaneet siihen, että hopean arvo on nykyisin murto-osa kullan rahallisesta arvosta.

Puhdas hopea on valkoinen kauniisti kiiltävä pehmeä metalli, jota ei voi sellaisenaan käyttää korujen valmistuksessa. Valuprosessissa puhtaaseen hopeaan liukenee ilmasta happea, joka saa materiaalissa aikaan huokoisuutta. Hopeaan seostetaan tavallisesti 7,5 % kuparia, jolloin saadaan pitoisuudeltaan 925 ‰ hopeaa. Seosta kutsutaan nimellä Sterling hopea. Aterimet valmistetaan usein 830 ‰ hopeasta sen suuremman kovuuden vuoksi.

Uushopea (eli alpakka) on kuparin, sinkin ja nikkelin seos, jolla ei ole vaalean värin lisäksi mitään tekemistä hopean kanssa. Uushopeasta valmistetut esineet päällystetään yleensä galvaanisesti hienohopealla seosmetallien allergisoivien ominaisuuksien vähentämiseksi.

Hopeakorujen hoito ja huoltaminen

Kuparilla seostettu hopea tummuu helposti ilmassa olevien rikkiyhdisteiden vaikutuksesta. Tummumista pyritään hidastamaan päällystämällä valmiit hopeaesineet galvaanisesti ohuella hienohopeakerroksella, joka on vahvuudeltaan vain muutamia tuhannesosamillimetrejä. Joskus hopeakorut myös rodinoidaan, mutta sitä menettelyä emme Taigakoruissa halua käyttää - mielestämme hopean lämmintä väriä ei tule piilottaa platinanvalkoisen rodiumkerroksen alle.

Erilaiset ihmisten käyttämät kemikaalit (ihonhoitotuteet, parfyymit jne) voivat tummentaa hopean hyvinkin nopeasti. Ihmisten ihon PH-arvot ovat erilaisia ja siksi joillakin hopea tummuu nopeammin, vaikka yhteyttä kemikaleihin ei olisikaan. Lisäksi ympäristön ilmanlaatu vaikuttaa hopean kirkkaan säilymiseen (kaupunkiliikenne, esim. puunjalostusteollisuus). Jos hopeakoruja halutaan kuitenkin käyttää erilaisten hajusteiden ym. make up-tuotteiden kanssa, on syystä muistaa nyrkkisääntö: korut viimeisenä ylle ja ensimmäisenä pois.

Hopeakorut tulisi säilyttää erikseen mahdollisimman ilmatiiviissä rasioissa tai hapettamattomasta materiaalista valmistetuissa kangas- tai muovipusseissa. Kaikki korut sekaisin yhdessä laatikossa on huono tapa korujen säilyttämiseksi - silloin korut ja niissä olevat kivet pääsevät naarmuttamaan toinen toisiaan.

Tummuneet hopeaesineet voi kotioloissa kestävimmin puhdistaa kultasepänliikkeistä saatavilla pehmeillä

puhdistusliinoilla. Erilaiset nopeasti vaikuttavat puhdistusnesteet ovat tehokkaita, mutta usein käytettynä ne saattavat syövyttää metallin pintaa. Korun puhdistamiseen voi käyttää pehmeää harjaa ja lämmintä astianpesuvettä - parhaiten pienissä koloissa olevat epäpuhtaudet irtoavat kuitenkin ultraäänipesurilla, jollainen löytyy hyvin varustetusta kultasepänliikkeestä. Pieniä pesureita myydään nykyisin myös kotikäyttöön; esimerkiksi http://www.motonet.fi/fi/tuote.... Pahoin syöpynyt ja naarmuuntunut hopeaesine kannattaa jättää ammattilaisen huollettavaksi.

Hopeaesineitä ei saa milloinkaan yrittää korjata tinaamalla! Kuumennettaessa tina syöpyy hopean sisään ja aiheuttaa esineessä helposti korjaamattomia vahinkoja.

____________________________________________________________________________________

Platina – Pt, ominaispaino 21,5 g / cm³, sulamispiste 1772 °C

Vaalean harmaana hohtava platina on kultasepän käyttämistä metalleista arvokkain. Erityisesti timanttien istutusmetallina platina on lujana ja sitkeänä metallina ihanteellinen. Korkean sulamislämpötilansa vuoksi ja erityisiä työmenetelmiä vaativana platinakorujen valmistaminen on jonkin verran vastaavia kultakoruja arvokkaampaa. Platinan suuresta ominaispainosta johtuen siitä valmistettu esine painaa noin 50 % enemmän kuin täsmälleen samoilla mitoilla valmistettu 585 ‰ keltakultainen esine.

Perusteellisempaa tietoa jalometalleista ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä:

www.tukes.fi (> esitteet ja oppaat > jalometallitietoa)
http://www.timantit.fi (> jalometallit)